Halssila MTB / Tähtisadeajot

Täysmatkan jälkeen olen lähinnä pyöräillyt, toki pari juoksuakin olen saanut tehtyä. Flunssan ja töiden takia myös aiemmat kesät päättänyt TikkaTriathlon jäi tänä vuonna välistä. Pyörällä on sitten tullut ajettua niin rauhallisesti kuin kovempaakin.

Halssila MTB

Keski-Suomen pyöräilycupin osakilpailu Halssila MTB ajettiin tiistaina 30.8. Halssilan hiihtomaan ympäristössä. M40 sarjassa ajettiin hieman yli kahden kilometrin lenkkiä kymmenen kierrosta. Keskisuomalaiseen tapaan tuo lenkki oli lähinnä nousua ja laskua, sisältäen yhden lyhyen kivikko-juurakko-osuuden. Omalla kohdalla kisa oli ensimmäinen maksimiveto sitten täysmatkan, joten alkuun ollut mitään käsitystä miten kisa kulkisi.

2016-08-30 17.39.13

Alusta asti en lähtenyt murjomaan vaan ajoin lähinnä sitä vauhtia mikä meni sillä rajalla, ettei yrittäminen mennyt yli. Sykkeet oli ihan tapissa koko matkan eikä reittiprofiili sallinut rauhallisempaa ajelua. Juomaankin pystyi pullosta vaan parissa kohdassa, juomarepun kun jätin kotio jostain syystä. Viidennen kierroksen kohdalla kärki tuli jo kierroksella ohi ja samalla laski oma yrittäminen hieman. Yritin pysyä yhden seuratoverin perässä, mutta vauhti ei vaan yksinkertaisesti pysynyt riittävän kovana. Viimeisillä kierroksella tuli mieleen Tahkon täysmatka, kun juurikaan ketään ei enää näkynyt reitillä tai sen varrella.

Maalissa oman ikäryhmän sijoitus 3/4, joten juhlia ei juurikaan tarvinnut. Ehjä suoritus kuitenkin koko reissusta ja hyvät fiilikset omasta ajosta Tähtisadeajoja varten.

Tähtisadeajot

Viime vuonna jäi paikalliskisa välistä, joten tänä vuonna piti yrittää ängätä mukaan vaikka väkisin. Arvoin ensin kummalleko matkalle lähtisin, mutta kun töistä oli useampi lähdossä ajamaan yhtä kiekkaa oli minunkin pakko lähteä lunastamaan firman sisäistä mestaruutta. Lopultahan puput menivät useamman pöksyihin, eikä firman sisäisestä mestaruudesta ollut ajamassa kuin kaksi kovinta.

Kisaan lähdin oikeastaan ilman mitään sen kummempaa suunnitelmaa tai tavoitetta. Hiilaritankkauksen suoritin perinteisesti edellisenä iltana irtokarkeilla, mukaan matkalle lähti 1,5 litraa urheilujuomaa ja kaksi geeliä. Edellisvuosien aika tuskin tulisi paranemaan, koska reittiä oli muutettu ja keli oli todella kostea. Reitin yksi nopea tieosuus oli korvattu hitaalla polulla, joka on aina maastopyöräkisoissa pelkästään hyvä asia.

Ennen lähtöä arvoin myös vaatetusta, koska vettä tuli jatkuvasti. Märkänä ei ole ihan parasta ajella, joten ajattelin lähteä ajamaan Jypsin takilla ja tuulihousuilla jotka pitävät edes vähän vettä. Sadetakki olisi turhan hiostava, koska lämpöä oli kuitenkin jopa 11 astetta. Ennen starttia päädyin kuitenkin riisua housut ja ajaa lyhyillä ajohousuilla mikä ei loppujen lopuksi ollut yhtään huono valinta. Kenkäsuojien käytöstä täytynee myös onnitella itseään, jalat pysyivät kuivana koko reissun.

Saarenmaan koulun pihasta lähdettiin ajamaan isona ryppäänä. Alussa jäin tarkoituksella aika taakse, koska edellisvuonna alun pitkä asvalttipätkä pitäisi ottaa maltilla. Yllätyinkin kun pyörä lähti heti alusta kulkemaan hyvin ja napsin selkiä maltillisilla sykkeillä maantieosuudella. Polkujen alkaessa alkoi jonoilu, tosin jonon vauhti oli minulle ihan sopiva. Ensimmäisen pitkän nousun aikana ohittelin muutamia ja mietin jo, että lähdinko sittenkin liian kovaa.

Perhe oli kannustamassa ennen kivikko-osuutta, jossa pääsin myös OTB:n rajamailla ohittamaan pari kuskia.

2016-09-04 11.21.11

Uusi pätkä alkoihin melkein heti kivikon jälkeen, tai no kai siinä joku kilsa saatto olla välissä. Alkuun melko jäätävä nousu, joka oli pakko tunkata kahdesta syystä. 1 – jono meni hitaasti, 2 – renkaat ei pitänee mudassa yhtään. Aamulla laitoin renkaisiin matalat paineet koska tiesin että märkää tulisi olemaan. Hitto että harmitti kun en vaan ole saanut aikaiseksi hommata pitävempiä renkaita. Joissain kohden reittiä on pari aika tiukkaa mutkaa jotka ovat laskun päässä. Sitten kun se lasku on mutainen ja liukas, ei meinaa pyörä pysähtyäkään. Laskut piti ottaa siis vähän liian rauhallisesti.

Nousut taas kulki hyvin. Tuntui, että ohittelin väkeä jokaisessa isommassa mäessä. Varsinkin siinä liukkaassa pellonreunaa pitkin menevässä nousussa, joka oli ennen huoltoa.

Huollon jälkeen oli muuten tarjolla vesiletku, jolla olisi saanut putsata enempiä pyörästä. Osa näytti tarttuvan tarjoukseen. Srammin X1 ei näyttänyt juurikaan välittävän olosuhteista, vaihteet vaihtuivat edelleen minulla ilman ongelmia. Rengasrikkoja en nähnyt yhtään, mutta vaihteitaan säätäviä ja korjaavia oli reitin varrella useita.

2016-09-04 12.07.01

Yhdellä polulla sattui läheltäpiti omallekkin kohdalle kun edellä ajava päätti kaatua kauniisti tangon yli. Omat sormet jarruille ja vältin osuman. Kaatunut ehti oikeastaan vastata olevansa kunnossa, ennenkuin sain omaa kysymystäni edes loppuun.

Lehmämäen nousu ei sekään tuntunut mitenkään järettömän pahalta tai loputtomalta. Pari taisin ohittaa siinäkin. Koulun loppulenkillä viimeiset ohitukset ja kohti maalia. Sijoitus 31/93 ajalla 01:35:53. Keskisyke 172, maksimi 186. 2032kcal.

2016-09-04 12.54.39

Märkäähän siellä oli, mutta reitti oli kyllä hyvä. Nousumetrejä polarin mukaan oli vain 380, vaikkakin enemmältä se tuntui. Mitään tekniikkamurheita ei kisan aikana ollut, ainoastaa nuo huonosti pitävät renkaat hieman harmitti. Jalat pysyi hyvin mukana, periaatteessa olisi voinut toisenkin kierroksen perään ajella. Tehoja ei vaan irtoa tarpeeksi, että pysyisi kärjen mukana.

2016-09-04 12.54.32

Onneksi pyöränpesuunkin oli kotona apua tarjolla

2016-09-04 16.58.13

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *